Sprölölöö: DRAMAtical Murder

DRAMAtical Murder
Wiki

Lyhyesti: I got nothing

Ankan elämä on nykyään kovin Sprölölöötä. Mutta hyväksi havaitulla linjalla jatketaan, tällä kertaa vuorossa on poikkeusellisesti hyvin ajatuksenvirran kaltaista tilitystä Nitro+Chiralin visual novelista DRAMAtical Murder. Pelin luonteen (K18) vuoksi alla oleva teksti saakoot aikuissisältövaroituksen (myös kielenkäytön osalta). Puhtaalla tunteella ja vaihteen vuoksi puhekielellä, koska joskus on asioita joita ei voi muutoin sanoiksi pukea. Jos deittisimut ahdistavat, mene vaikka tänne äläkä ota elämää niin vakavasti

Sprölölöö: The hills are alive with the sound of Claptrap

Sprölölöö: The hills are alive with the sound of Claptrap
Wiki

Borderlands 2, the new frontier. Halpoja nauruja internetvitseillä, räjähteleviä päitä, intertekstuaalisuutta yli äyräiden, universumin suurin douchebag-pahis, vai kenties jotain aivan muuta? Varmaan näitä kaikkia, eikä anka ole vielä täysin valmis syväanalysoimaan kyseisen pelin eri puolia tarvittavalla pieteetillä, joten Sprölölöö ja täysin mihinkään liittymätöntä fiilistelyä it is. Kyseinen peli nimittäin herättää suuria tuntemuksia, ei vähiten siksi että sen pelaaminen tuntuu jotakuinkin samalta kuin Arrested Developmentin Gobin parhaita tuijotellessa. Tämä on sekä positiivinen että negatiivinen vertaus. Come on!

Sprölölöö: Metal Slug 3 ja jääkaappilogiikan minituska

Sprölölöö: Metal Slug 3 ja jääkaappilogiikan minituska
Wiki

Lyhyesti: Metal Slug 3 on ihan hemmetin järkeenkäypä peli!

Tämänkertainen Sprölölöö jää vähän tyngäksi, mutta koska anka suuntaa kuunvaihteessa nousevan auringon maahan useammaksi viikoksi aiheuttamaan moraalista pahennusta, ei siihen toiseen ääripäähän liukuva moraalinen velvoite salli päivitystauon jäävän aivan luokattoman mittaiseksi (ööö mikä kuukauden päivitysviive). Tässä välillä konsoliperhe on kasvanut uutuuttaan kiiltelevällä Nintendo 3DS:llä (jonka uumenissa pyörii yhtä kiiltelevä Theatrhythm: Final Fantasy, kyllä nyt tulee kaikille niiden Ouendanin ja Princess Debutin parissa vietetyille tunneille synninpäästöä!), joten vaikka pintapuolisesti blogissa tapahtuu yhtä paljon aivotoimintaa vaativaa äksöniä kuin Timber Owlsien strategiapalavereissa, on kulissien takana olo kuin… ööö… koeputkessa hengaavalla Cloudilla? Joo en minä tiedä, mennään eteenpäin.

Muutama kuukausi takaperin anka hengasi tosiaan Lontoonmaalla takomassa jos jonkinlaista peliä luottokaverinsa kanssa, ja näistä sessioista yksi mieleenpainuvimmista oli eittämättä Metal Slug 3 -maraton arcadetikuilla. Tässä välissä täytyy painottaa, että vaikka vastaavan hilavitkuttimen omistankin, on sen käyttöaste jäänyt lähinnä arcadefightereihin kyseenalaisella menetyksellä; mistään virtuoosimaisesta tatinheiluttelusta ei siis ole missään nimessä kyse. Kun päälle iskee vielä Metal Slugien perinteisesti armollistakin armollisemman hektisyystason, on luvassa vain ja ainoastaan laatuviihdettä, mistä kielii myös yhteenkirjattu käytettyjen continueiden määrä co-op pelissä (nooohh 43 sinne tai tänne, kuka näitä laskee). Muistin perukoille ei tästä huolimatta jäänyt päälimmäisenä muisto tuskasta ja paatista, vaan silloin tällöin kesken pelin iskevä jääkaappilogiikka, kuten japanilaisten pelien suhteen yleensä: hei mitä helvettiä tässä nyt tapahtuu! Näistä tärkeimmistä anka kasasikin siis lyhyen listan itseä eniten häikänneistä asioista, jotta saisi käsiteltyä nämä järkeä ja universumia uhkaavat epäkohdat systeemistään ulos, koska selkeästi videopelien suunnitteluratkaisut valvottavat kuukausia läpeensä öisin epäloogisuudellaan.

Sprölölöö: 5+1 fiktiivistä TV-peliä, joiden pitäisi olla todellisia

Sprölölöö: 5+1 fiktiivistä TV-peliä, joiden pitäisi olla todellisia

Tänä vuonna ankalta jäi käyttämättä priimatilaisuus huonon huumorin ja väsyneiden ideoiden kylvämiseen aprillipäivän muodossa ihan puhtaasti unohduksen ja erheen johdosta. (”Ai nii oon jotain tällasiaki tehny, oho”) Monet muut pelisivustot kunnostautuvat kuitenkin vuosittain esittelemällä kerran vuodessa jonkin hyvin hämmentävältä tuntuvan uutuuspelin ennakkovilkaisun: ihanko oikeasti Street Fighterista on tulossa Cooking Mama -tyylinen ruoanlaitto-sim! Toisinaan villeiltä piloilta tuntuvat ideat osoittautuvat täydeksi todeksi (”hah hah joo niin varmaan, Phoenix Wright ja Professor Layton samassa pel… jaa ok”), mutta rannalle jää lukuisia piripäisiä aivoituksia, jotka eivät ehkä suoranaisesti ansaitsisi nähdä päivänvaloa, mutta olisivat silti viihdyttävää pelattavaa edes kuriositeettikokeilun verran. Aprillipäivän lisäksi hienoja ideoita sikiää toki fanienkin parissa, joten tähän Sprölölööhön on koottu heittämällä lista viidestä plus yhdestä TV-pelistä, joiden pitäisi ankan mielestä olla todellisia.

Sprölölöö: Koiria koiria koiria

Sprölölöö: Koiria koiria koiria

Lyhyesti: Haluun ;___;

Sprölölöön hienossa hengessä ankaa inspiroivat tällä kertaa nelijalkaiset karvakaverit eli koirat. Kun työaikana on saanut etenkin kesällä hiellä ja verellä eliminoida google translatorilla väännettyjä ilmoituksia tyyliin ”hyväksyttäväksi englanti sonni koira nöyrä vauva ensi laukaus”, voivat patoutuneet aggressiot helposti kohdistua kaikkiin kyseisen eläinrodun edustajiin kuonon koosta riippumatta. Tästä johtuen pieni henkinen damage control on paikallaan, eli luvassa täysin tyhjänpäiväistä lätinää ankan suosikkikoirista videopelien saralla.

Sprölölöö: Oodi herkuille

Lienee ilman turhia pahoitteluita selvää, että tällä hetkellä 8-bit anka päivittyy tavanomaista laiskemmin. Ankan aikaa dominoivat päivätyö, gradu sekä Marvel.comin loputtomat sarjakuva-arkistot, joten pelaaminen on rajoittunut käytännössä Pokemon Diamondiin ja yksinäisen psyduckin koomalevuttamiseen. Asiaan on toivottavasti tulossa muutos viimeistään Ultimate Marvel vs Capcom 3:n muodossa, mutta koska millään määrin semianalyyttisen tai ylipäätään järjellisen tekstin tuottaminen on tällä hetkellä gradun kuristuskourissa, saa 8-bit anka toimia väliaikaisesti häpeilemättömän häröilyn kehtona. Olen luonut tätä varten täysin uuden kategorian nimeltä Sprölölöö. (Yliviljelen ko. sanaa, mutta se myös kuvaa aivotoimintaani täydellisesti.) Anka ei takaa, että tämän ennaltamäärittelemättömän ajanjakson aikana blogista löytyy mitään sisällöllisesti kehittävää, mutta ehkä se toimii eskapismina muille kohtalotovereille. Oikeita tekstejä saattaa eksyä mukaan silloin, kun kuu ja tähdet ovat oikeassa asennossa.

Sprölölöön kunniakkaana debyyttinä toimii Oodi Herkuille. Silloin tällöin erilaisten peliartikkelien yhteydessä anka on varmasti maininnut muistavansa elävästi, kuinka on jonkin tietyn kohdan aikana mättänyt naamaansa jotain ruoka-ainetta. Koska ruoka ja eritoten herkut ovat kovasti elämänilon keskiössä, on tällaisia tilanteita kertynyt yksi jos toinenkin videopeliuran aikana. Tästä johtuen päätin kasata lyhyen herkkuhistorian niihin liittyvine peleineen, eli toisin sanoen mitä herkkuja anka assosioi mihinkin peliin, ja miksi. Aivan oikein. Juuri näin mieltäylentävästä setistä on juuri nyt kyse. Karavaani kulkee.