h1

Innocent Until Caught 2: Guilty

6 heinäkuun, 2010

Innocent Until Caught 2: Guilty (PC)
Wiki

Lyhyesti: Avaruudessa sattuu ja tapahtuu, toisinaan myös kahden henkilön silmin.

Vuonna 1995 julkaistu Innocent Until Caught 2: Guilty lienee jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle seikkailupeligenressä, sen verran ekstensiivistä kaivelua jo sen perustietojen etsiminen vaati. Suurin syy tälle tosin oli se, ettei anka ole peliä edellämainitulla nimellä koskaan alunperin edes tuntenut, ja kuten varmasti moni muu, lähti nuuskimaan googlea hieman tutummalla, mutta sitäkin ympäripyöreämmällä nimellä eli Guiltyllä. Samalla selvisi, ettei kyseessä ollut yksittäisteos lainkaan, vaan jatkoa Innocent Until Caught -nimiselle seikkailupelille vuodelta 1993! Kaikkea sitä elämässä oppii jälkikäteen, anka kun on Guiltya aikanaan juuri kultaisella ysärillä pelaillut – siitä huolimatta tällä kertaa ei loikata Nostalgia-kategorian puolelle, vaan tutkaillaan peliä hieman yleisemmin seikkailupeligenren edustajana.

Ymmärtääkseen Guiltyn juonta ei siis tarvita perehdytystä ensimmäisen pelin saloihin. Tarina lähtee käyntiin päähahmojen vastahankaisesta yhteentörmäyksestä: lain nurjempaa laitaa hiihtävä Jack T. Ladd päätyy epäonnistuneen ryöstökeikan jäljiltä putkaan Relentless-nimiselle avaruusalukselle, jota käskyttää tiukka intergalaktinen poliisiagentti Ysanne Andropath robottikavereineen. Yhtä karkausyritystä myöhemmin avaruuspaatti on mudassa satunnaisella planeetalla, mutta ympärillä valkenee suurempiakin ongelmia kuin Jackin vapaudenkaipuu, kun kaksikko saa vihiä muukalaisten invaasiosta. Reippaina partiolaisina Jack ja Ysanne tempautuvat tottakai mukaan sotkuun ja toinen toistaan omituisemmille planeetoille kaikenlaisia turriaisia jututtamaan. Miljöö koostuu niin viidakkoplaneetoista, aavikoista kuin teknologiakaupungeista, joten tunnelma on kieltämättä tässä scifiseikkailussa asetelman puolesta kunnossa; kalliomaisemat yhdistettynä futuristiseen teknologiaan toimii aina, kuten Stargate tietää, joten vaikka Guiltyn kenttäsuunnittelu ei ehkä voitakaan palkintoja omassa sarjassaan, on se tarpeeksi uskottava tarjoamaan pelaajalleen vaihtelevia maisemia ja tuntemattomia maailmoja.

Oman ripauksensa soppaan tuo Guiltyn mielenkiintoisin ominaisuus, eli mahdollisuus valita pelatako Jackilla vai Ysannella – vaikka kehystarina on käytännössä molemmilla sama, ovat reitit, esineet ja näinollen yleinen pelikokemus toisistaan paikoitellen hyvinkin erilaiset. Mieleen nousee muutamaa vuotta aiemmin julkaistu Indiana Jones and the Fate of Atlantis (josta voi ankan puolella lukea täältä), joskin Indy ja Sophia pääsivät näyttämään erilliset kyntensä vasta pelin loppuvaiheilla; Guiltyssä hahmonvalinta on lähestulkoon verrattavissa kahteen peliin yksissä kansissa, mikä on viihdyttävää varsinkin jälleenpeluuarvon kannalta. On hauskaa seurata, miten eri tavoin kahteen hahmoon reagoidaan ja kuinka he omat puzzlensa voivatkaan ratkaista, sekä löytää vihdoin selityksen toisella pelikerralla erilaisille hilavitkuttimille maastossa joilla ei ensisilmäyksellä näytä olevan mitään virkaa tai käyttötarkoitusta. Kuolla ei myöskään voi (edes lopun avaruusolentohipassa!), vaan kyseessä on tiukkaa puzzlejen selvittelyä ja lätinäoopperaa, joten jos vaikkapa Maniac Mansionissa koukutti hahmovaihtelu mutta hirvitti jatkuva kuolemanpelko, voi Guilty olla kokeilemisen arvoinen.

Käyttöliittymä on selkeä ja helppo omaksua, symboleilla manipuloidaan ja käsitellään esineitä kun taas mukaan kasautuneet rojut näkyvät alapalkissa. Automaattijärjestely on huojentava, sillä mukaan kasautuu myös isohkojakin esineitä, joiden seasta olisi tuskallista muutoin kaivella pieniä osia kuten polttoainetankin johtoa. Myös esineiden vääntely ja kääntely tulee oleelliseksi matkan varrella, ja homma pysyy suhteellisen loogisena suurimman osan ajasta. Koska kyseessä on ”realistinen” seikkailu, on suurimmat absurdiudet malliin Sam & Max tai Monkey Islandit karsittu, vaikka luovaa mielikuvitusta saa toki tilanteen tullen myös käyttää. Liian ryppyotsaisesta menosta ei nimittäin missään nimessä ole kyse, eikä esimerkiksi dialogi ”totisesta” aiheestaan huolimatta ota itseään liian vakavasti. Plussaa puhuvasta tietokoneesta, Boobasta, jolla on aivan oma persoonallisuutensa (sekä ilmeisesti pienoinen asenneongelma, kuten kaikilla tekoälyn omistavilla laitteilla tuntuu olevan), sekä mahdollisuudesta nähdä kuinka suuren osan pelistä on prosentuaalisesti laskettuna jo läpäissyt!

Jos Guilty johonkin kuitenkin kompastuu, on se tietynlainen keskinkertaisuus muutamilla osa-alueilla. Peli ei lopulta ole kovinkaan pitkä, minkä ansiosta kaksoispelaamisen mahdollisuus on enemmän elinehto kuin lisäbonus. Esineitä on välillä vaikea bongata maastosta, joten edestakaisin hortoilu tulee kyllä tutuksi juonen jumittaessa paikallaan. Anka ei myöskään aikanaan päässyt todistamaan hahmokaartin ääninäyttelyä, mutta jälkikäteen ajateltuna se on ollut vain positiivinen puute: pidemmän päälle sekä Jackin että Ysannen ääninäyttelijät nimittäin alkavat käymään hieman hermoon (ainakin ensinmainitun tapauksessa). Mukaan on toisaalta rekrytty jopa Jason Isaacs (!), joten aivan luokattomista suorituksista tuskin on kyse; pahasti ylivedetyt tough guy/ice queen -vedot eivät kuitenkaan napsi kovin paljon pisteitä tältä puolen ankkalampea. Hahmot myös elehtivät puhuessaan hieman ylitsekorostetun kouristuksenomaisesti muutaman freimin animaatioilla, mikä luo toisinaan vähän rauhattoman fiiliksen. Onneksi ekstensiivisempiin keskusteluihin pääsee pakenemaan ns. lärvimoodiin (vrt. Gabriel Knight, Leisure Suit Larry), jossa päästään tutkailemaan keskustelukumppania pikselimössöä lähemmästä näkövinkkelistä.

Toisinaan tuskallisen ääninäyttelyn lisäksi Jack ja Ysanne eivät päähahmoina loista ylitsevuotavalla karismalla tai yleisellä vetovoimalla, vaan ovat tasoa ”ihan ok” juonenkuljetuksen yhteydessä. Pientä ylimääräistä kiitosta tosin Ysannen hahmolle siitä, että tämä on ihan kohtuullisen asiallinen täti; vaikka tämän kirjoituksen yläreunassa komeileekin susiruma versio pelin kansitaiteesta, esiintyi ankan taloudesta löytyvän boksin kannessa huomattavasti ihmismäisemmät Jack ja Ysanne, joista jälkimmäinen plokkasi maininnan ”vetoavat punatukkaiset perseellepotkijat” -sarjassa jo ennen kuin anka tiesi 5th Elementin Leeloosta hiuskarvan vertaa. Muut hahmot jäävät enimmäkseen statisteiksi, joten päärooliin nousee oikeastaan itse seikkailukokemus ja kokonaisuus, mitkä onneksi eivät aiheuta loputonta kiroilua tai muuta tuskastumista. Mieleen jääneistä puzzleista voisi nostaa esille vaikkapa kasinolla tapahtuvan kortinpeluun, jossa Ysannen vuorolla bustataan kyseinen paikka huijauksesta, Jackilla puolestaan pöllitään kreduja ja uhkapelataan kuin viimeistä päivää. Myös lopun hortoileminen avaruusolentojen täyttämässä luolastossa on omiaan nostattamaan pintaan pienimuotoisia survival horror -fiboja, vaikka oikeassa vaarassa hahmot eivät missään vaiheessa olekaan.

Verrattuna klassikkoseikkailupeleihin Guilty ei välttämättä tarjoa mitään erityisen vavahduttavaa tai edes muistiinpainuvaa, mutta kelpo seikkailu se on siitä huolimatta. Jos scifi ei aihepiirinä nappaa, ei huolta, sillä Guilty on sopivan kompakti ja tasapainoinen paketti seikkailua jopa scifikammoisimmille pelaajille. Anka henkilökohtaisesti pitää pelin yleistunnelmasta ja tapahtumapaikkojen monipuolisuudesta, eikä menoa oikeastaan pahemmin haittaa se ettei hahmokaarti tai ylipäätään tarina vakuuta yhtä ikimuistoisesti kuin moni Sierran tai Lucasartsin veto. Puzzlet pitävät mielenkiinnon yllä ja hahmonäkökulman vaihtaminen tuo mukaan yllättävän paljon sisältöä, minkä ansiosta Guilty onkin varmasti jäänyt mieleen vielä vuosienkin jälkeen. Koska peli edeltäjineen alkaa lähennellä internetaikana jo kivikautista tasoa, voi niiden bongaaminen olla suhteellisen helppoa. Kokeilemisen arvoista seikkailupelien ystäville, retroilun hengessä jos ei muuten!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: