h1

Brütal Legend

27 lokakuun, 2009

BrutalLegendCoverBrütal Legend (XBOX360)
Wiki

Lyhyesti: Nyt ollaan miehisen jännän äärellä. Hell Bent for Leather!

Brütal Legendin lähtöasetelmista olisi helposti saanut aikaan loppuvuoden suurinta naamapalmuilua: Jack Blackilta näyttävä ja kuulostava jannu teleporttautuu demonien hallitsemaan maailmaan, joka on pyhitetty heavymetallille viimeistä tulenhohtoista kivenlohkaretta myöten. Moottoripyörät jyrisevät, veri lentää ja kitarasoolot raikuvat kun ihmiskuntaa vapautetaan sorron ikeestä, eli kliseissä ei säästellä. Osaamattomissa käsissä aineksista olisikin enemmän helppo muovata lähinnä rahastuksen maun jälkeensä jättävää hevarieinareiden hannahmontanaa tai vaihtoehtoisesti mukahauskaa parodiaa, mutta Brütal Legend ei ole kumpaakaan; LucasArtsilla vuosikymmenen ajan töitä tehnyt Tim Schafer on nimittäin halunnut tehdä pelin, joka samanaikaisesti kumartaa kohdemateriaalilleen että suhtautuu siihen tarvittavalla huumorilla, tuloksenaan aidosti hauska ja vangitseva maailma ja sen myötä suora pääsy 8-bit ankan Immersio-kategoriaan.

Brütal Legendin juoni, kuten ylempää voi päätellä, on suoraviivaisuudessaan verrattavissa keskimääräiseen Manowarin biisiin. Eddie Riggs, elämäntaparoudari, löytää itsensä epäonnisen keikan jälkeen fantasiamaailmasta jossa demonit sylkevät happoa naamalle ja taivas hohkaa verenpunaisena. No, sankarihevinsä kuunnelleilla eivät näin pienistä vielä vetelät housuun asti valahda, joten kirves tanaan, sähkökitara selkään ja eikun pahiksille turpaan. Kolmen hengen vastarintaliike tähtää aluksi petturiroisto-glamrockari Lionwhyten nujertamiseen, mutta nälkä kasvaa syödessä ja Eddien osaavalla avustuksella alati kasvavat sotajoukot lähtevät kokonaiselle kiertueelle busseineen päivineen tarkoituksenaan syöstä vallasta itse demonilordi Doviculus. Tapa, jolla tarina on kerrottu lämmittää kuitenkin sydäntä ja laittaa useaan otteeseen nauruhermot koetukselle – vähempää tuskin voisikaan odottaa pelisuunnittelijalta, jonka CV:ssä komeilee sellaisia nimikkeitä kuin kaksi ensimmäistä Monkey Islandia, Day of the Tentacle ja Psychonauts.

brutal-legend-screenshot-2_656x369

brutlx360scrn06_656x369

Kenties vahvimmin koko pelikokemuksen aikana ovat läsnä kaksi elementtiä: taustat ja musiikki. Brütal Legendin maailma on monipuolinen, ja sen läpi kruisailu helppoa kustomoitavan hotrodin puikoissa. Maasto ja maisemat ovat komeaa katseltavaa: on helvetin esikartanoita, viidakkoa ja kosteita soita, korkeita goottiholveja ja jäälaaksoja… väite, jonka mukaan taustat on mallinnettu pitkälti hevibändien levynkannet mielessäpitäen onkin erittäin helppo uskoa. Niiden vaikutus tunnelmaan on yllättävän vahva, sillä maastosta työntyy esiin jos jonkinlaista reliikkiä ja kummallista kohoamaa, jotka lähemmällä tarkastelulla osoittautuvat sekoitukseksi pseudoskandinaavisia muinaisuskontoja ja metalliromua. Maisemat korkeilta kallionkielekkeiltä tai uhkarohkeat hyppyrihypyt horisontin halki luovat tunnetta laajasta maailmasta, joka elää ja hengittää pelaajan ympärillä. Kun kasettipesään iskee lempikappaleensa laajasta biisivalikoimasta, voi maita ja mantuja suhata lähes loputtomiin jo täysin huvin vuoksi.

Mistä pääsemmekin aasinsillan kautta hyvin musiikkiin: Brütal Legendin soundtrack on niinikään kattava, ja suoranaisia yllätyksiäkin voi joukosta bongata. Iron Maidenin puuttumista lukuunottamatta kasassa on kieltämättä mielenkiintoinen otanta näinkin monimuotoisesta genrestä, joskin selkeimmät ääripäät on karsittu joukosta ja pääfokus jotakuinkin muutamassa eri alakategoriassa. Musiikin tärkein puoli on kuitenkin luoda tunnelmaa pelin tapahtumiin, ja siinä se myös onnistuu. Mukana on tietenkin myös tusinaromurallimusiikkia, tilutusta ja kornien sanoitusten yliviljelyä, mutta vaikka anka ei ole esimerkiksi Dragonforcen tai Cradle of Filthin ystävä sanan missään merkityksessä, istuivat näidenkin bändien kappaleet omaan kontekstiinsa ja/tai kokonaisuuteen. Osa kappaleista on piilotettu missioiden taakse, joten esimerkiksi In Flamesin kontribuutiota en päässyt vielä henkilökohtaisesti todistamaan – wikipedian mukaan messissä on kuitenkin niinkin harvinainen helmi kuin Goliaths Disarm Their Davids, joten taustatyöstä voi musiikkitiimiä kiittää.

brutal-legend-screenshot-g_656x369

brutal-legend-screenshot-9_656x369

kivat kasarigootit sulla Ophelia, mutta miksi näytät Evanescencestä revityltä ):

Ankan lempiaspekti tunnelmanluonnin saralla on silti kiistämättä ääninäyttely. ”Tavalliset” hahmot vetävät roolinsa perusvahvalla perstuntumalla, mutta shown varastavat tietenkin ns. tähtivieraat. Ozzy Osbourne on viime vuosikymmenenä kunnostautunut itsensä brändäämisessä ja vetää homman kotiin rutinoituneesti tälläkin kertaa hotrodiin lisäosia rakentavana Guardian of Metalina, kun taas Lemmyn rooli lakonisena Kill Masterina on juuri tarpeeksi läsnäoleva mutta eleettömän viileä nostaakseen uskottavuusasteita potenssiin kymmenen. Lita Ford amazonikuningattarena on hieman mitäänsanomattomampi, mutta tämän vuoropuhelu Kill Masterin kanssa suo-eskorttauksen tiimellyksessä nostaa tämänkin esityksen plussan puolelle. Ehdoton valopilkku ääninäyttelijöiden joukossa on kuitenkin Rob Halford, joka vetää kaksoisroolituksen sekä Lionwhytenä, hulmuavahiuksisena glamrockarina, sekä Fire Baronina, huomattavasti itseään enemmän muistuttavana nahkalakkimotoristina. Lionwhyten itsetärkeilevä olemus ja vahvat keuhkot heräävät henkiin aivan omalla tavallaan Halfordin käsittelyssä, ja Fire Baron onkin sitten… niin, sitä itseään.

Jack Blackin itsensä läsnäolo missä tahansa voi olla hyvä tai huono asia tilanteesta riippuen, mutta Brütal Legendissä tämä on onneksi hillinnyt maneereitaan ja antanut dialogin puhua puolestaan: päähahmo Eddie Riggs on naseva, turhia lätisemätön mutta aina sanavalmis hahmo, jonka letkautukset ovat aidosti hauskoja ja asenne anteeksipyytelemätön. Tämän ilmeikkyyttä lisää kirjaimellisesti kasvoanimaation määrä, sillä Eddie on perinyt Blackilta myös kulmakarvojen vitkuttelun jalon taidon, tällä kertaa täysin hyvässä mielessä. Demonilordi Doviculukseksi on puolestaan rekrytty Tim Curry, jonka nimi listassa kuin listassa on lähestulkoon aina hyvä merkki mitä ääninäyttelyyn tulee. Rooli kierona ja erinäisiltä taipumuksiltaan kyseenalaisena pahiksena tosin lienee olevan sen verran peruskauraa herra Currylle ettei yllätyksillä mässäillä, mutta tyytyväisyys on silti taattu.

brutal-legend-7

brutlx360scrnozzy_656x369

Toimiva maailma, hyvä musiikki, ansiokkaat ääninäyttelijät… mutta entäs se sisältö? Muutamaan otteeseen on tullut jo mainittua, että Brütal Legend on aidosti hauska. Tässä peli onnistuu ennen kaikkea siksi, ettei ota itseään liian vakavasti, muttei vedä touhua läskiksikään. Taistelut ovat fantasiaa ja magiaa, mutta toimivat kuin keikka: lava kasaan, oheistuotetorni pystyyn, kuoleman korjatessa nostavat fanit sinut jälleen tolpillesi. Idea voi tuntua naurettavalta, mutta sopii saumattomasti pelin yleisilmeeseen, joka on erilaisia tosielämän viittauksia täynnä: kaivoksessa metallia louhivat nuoret tekevät kirjaimellisesti työtään päätä hakkaamalla (headbanging), kitarasooloilla voi kirjaimellisesti sulattaa vihollisten naamoja, alun pahikset ovat pinkinkimalteisia, seepraraidoilla koristautuneita hiusheviurpoja joita ei ahdista tulla riistetyksi… jollain kumman keinolla touhu ei käy naurettavaksi missään vaiheessa, ja kun vastaan sitten mönkii kasarigoottisekasikiöitä ja Tim Burtonin leffasta karanneita kalmakalleja, arvaa heti kuka on seuraavana halonhakkuupölkyllä. Brütal Legend onkin kuin eräänlainen Liisa Ihmemaassa -tarina kaikille hevimusiikin ja -kulttuurin ystäville. Jos musiikkigenre ei nappaa eikä sydänalassa tunnu kutkutusta tarkoituksella huonojen sanaleikkien (mm. achievementit kuten ’ran to the hills’) aikana, voi Brütal Legendin vetovoima jäädä puolitiehen. Jos puolestasi huomaat kuin vahingossa uudelleeneläväsi aamuja jolloin heräsit 15-vuotiaan veljesi kitarasooloihin seinän toisella puolella ja kokevasi sen myötä outoja nostalgiatrippejä, ei Brütal Legendiä voi kuin suositella.

brutlx360scrnfangeyser_656x369

tältä fanigeyser näyttää myös An Cafen keikalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: