h1

Police Quest 1

12 lokakuun, 2009

Pq1enhPolice Quest: In Pursuit of the Death Angel (PC)
Wiki

Lyhyesti: My name is Bonds, Sonny Bonds

Nostalgiaosiota seurannut voi kenties tehdä päätelmiä siitä, millaiset pelit ovat lapsena ankaa puoleensa vetäneet. Humorististen, sarjakuvamaisten ja toisinaan täysin kahelien tekeleiden rinnalla Sierran 1987 julkaistu eli selkeästi hyvää vuosikertaa oleva teos vaikuttaa kenties vähemmän kieli poskessa toteutelta, mutta tämä ei vähennä sen nostalgia-arvoa toisten seikkailupelien lomassa tippaakaan. Päinvastoin, ensimmäinen Police Quest nousee pelinä hyvin omaan luokkaansa nimenomaan valitsemansa kunnianhimoisen lähestymistavan vuoksi, mikä ei kuitenkaan tarkoita että peliä itseään olisi koskaan tullut kovin ryppyotsaisesti pelattua.

Sierran 80-luvun tuotoksena Police Quest tietenkin jakaa yhden selkeän piirteen Leisure Suit Larry -sarjan varhaisten pelien kanssa: KUOLEMA ODOTTAA ALATI NURKAN TAKANA, KAIKESTA SAA AIDSIN JA KAIKESTA RÄJÄHTÄÄ. Ok, AIDSia Police Questeissa on suhteessa Larrypelejä vähemmän, mutta ottaen huomioon että kyseessä on kyttä_juttu, ei liene yllätys että päähahmo Sonny Bonds saa olla arjessa jatkuvasti tarkkana. Skouden elämä on hankalaa, vaikka aloittaisi pohjalta: dramatiikkaa lisätään sopivissa annoksissa heti alusta lähtien, kun pelaaja kasvaa Sonnyn kanssa vähitellen rivipoliisin rutiinitehtävistä huumausaineosastolle ja aina eteenpäin oikeaksi etsiväksi. Tapahtumat pyörivät jännien asioiden ympärillä, kun Lyttonin kaupungin huumekauppavyyhti alkaa purkautua, ruumiita unohtamatta. Lopuhuipennuksessa Sonny soluttautuu paikalliselle ökyhotellille laittomiin pokeripeleihin, ja kohtaa koko touhun tiimellyksessä tulevan nemesiksensä, Jessie Bainsin. Dun dun duunn

scummvm_3_7_1-full

pq-amiga-0-full

Tapahtumien ja tilanteiden kasvaminen vähitellen onkin yksi Police Questin koukuista. Pelaaja totutellaan maailmaan ja sen käytäntöihin juoksuttamalla Sonnya ottamaan kiinni niin juoppoja kuin kaahareitakin, eli näennäisen pienistä jutuista on kyse. Erilaisten proseduurien läpikäyminen on kuitenkin hauskaa, oli kyse sitten känniläisen puhalluttamisesta tai putkaan paiskaamisesta; kun motoristijengi käy häiriköimässä läheisessä baarissa, tuntee olonsa tosimieheksi tarjotessaan vaihtoehdoiksi ovea tai pamppua – ankahan kävi itse aina tuuppaamassa kumoon kyseisten rettelöitsijöiden motskarit, mistä sai lisähupia elämään. Matkalla pokataan tietenkin myös Sonnyn entinen heila, vielä maksullisen naisen elämästä nauttiva Marie, eli kunnon tarinan ainekset ovat kasassa.

Kenties piirteistä nostalgisimpana anka muistaa Police Questista Lyttonin kaduilla kruisailun. Myöhemmin julkaistu VGA-versio pelistä oli hanurista ennen kaikkea siksi, ettei mikään korvaa hengenvaarallisten uukkareiden tekemistä pienillä suorakulmioilla (eli autoilla) keskellä vilkasta katua. Pienestäkin virhearvioinnista seuraava nokkakolari pusikon tai betoniseinän kanssa sai aina toivomaan että tuli tallennettua ennen baanalle lähtöä. Toisinaan momentum nimittäin ennätti tarkkaavaisuuden edelle; spedejen jahtaaminen näillä geometrisilla hoodseilla oli yltiösiistiä juuri siksi, että ylhäältä kuvatusta maisemasta saattoi itse bongata ylinopeutta ajelevan eukon tai epävakaasti hoippuroivan denan. Police Quest yrittää tietenkin porata pelaajan tietoisuuteen faktoja ajoturvallisuudesta mm. pakottamalla tsekkaamaan jok’ikinen kerta auton renkaat ennen matkaa, ja jos tämän jätti välistä, voi olla varma ettei autolla pönötetty muutamaa metriä pidemmälle ilman game overia. Ankaraa touhua.

Police_quest_1_agi

scummvm_3_7_4-full

Vakavista aiheista huolimatta pelin väripaletti on miellyttävän kirkas ja iloinen, eikä huumoriakaan ole unohdettu: kun Sonny huolehtii hygieniastaan skoudelan suihkussa ja käsket häntä laulamaan, pajauttaa mies ilmoille herkän tulkinnan Frank Sinatran ”Strangers in the night, la da dee da” -renkutuksesta, minkä ansiosta olenkin tiennyt ko. kappaleen loppuelämäni ajan. Yksittäisistä kohtauksista ankan suosikeiksi voisi nostaa vaikkapa Sonnyn harvinaisen vapaapäivän, jolloin lähdetään juhlistamaan synttäreitä kaupungin toiselle puolelle Blue Roomiin, jossa perhehuolistaan lätisevä viiksivallu saa ikimuistoisen synttäriyllätyksen pikselikankkuaan sheikkaavan tanssitytön muodossa. Jopa ilmapallot on muistettu! Miten tästä voi enää peli parantua, en kyllä tiedä.

Kuten mainittua, peli huipentuu loppua kohti eeppiseen soluttautumismissioon, jossa nyt etsiväksi ylennetty Sonny riskeeraa kaikkensa yrittäessään käräyttää pahisut. Undercover kyttä_juttuun suhtaudutaan kaikella vakavuudella, eli joutuupa Sonny jopa blondaamaan tukkansa tehtävää varten! Tyylikkään puvun ja kävelykepin avulla hänestä sukeutuu oikea herrasmies, joka suuntaa Delphoria-hotellille laittomien uhkapelien maailmaan. Ilmassa on suuren seikkailun tuntua, kun Sonny tekeytyy pokeripateksi ja yrittää salaa pitää yhteyttä poliiseihin samalla kun latoo kasaan palapelin viimeisiä osasia. Kaikki ne paperityöt, tylsillä briiffaustunneilla istuskelu ja oikeudessa ravaaminen ovatkin siis tuottaneet jotain tulosta! Jos ei tästä ura urkene, niin ei mistään!

police_quest_1_6

pq-amiga-1-full

Lopussa paha saa palkkansa ja Sonny hiusvärinsä takaisin, mikä on hieman hämmentävää sillä kakkososan alussa tämä on jälleen pellavapää. Mutta viis pienistä elämän mysteereistä, kyse on kuitenkin erittäin monipuolisesta poliisiseikkailusta, joka suhtautuu aihepiiriinsä huolella. Kuten Wikipediakin kertoo, on Police Questia aikanaan käytetty jopa yhdysvaltalaisissa poliiskouluissa opettamaan tilanteita, joihin taipaleensa alussa olevat kokelaat hyvin todennäköisesti tulevat törmäämään. Koska metodit ovat suoraan tosielämästä revittyjä, ei tämä toisaalta ole mikään ihme. Herääkin kysymys, olisiko ankastakin voinut tulla Police Questien ansiosta isona poliisi? No, ottaen huomioon millaista turhautumista toisinaan aiheutti muistaa kaikki käytännön asiat ulkoa oikeassa järjestyksessä saadakseen edes yhden hikisen bail warrantin ulos vankilasta (kävele sisään, kävele lokerikolle, laita ase lokerikkoon, paina nappia, puhu vanginvartijalle, palaa takaisin… ja tiukassa tilanteessa kesken rähinän muistat aseen olevan edelleen siellä lokerikossa), sinne meni sekin unelma.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: