h1

Fashion Designer: High Fashion

25 syyskuun, 2009

fashion-designer-high-fashionFashion Designer: High Fashion (DS)
GameZone

Lyhyesti: Ommelkaa, Siestasiskokset, ommelkaa

Kuriositeettipelien joukkoon kirjavaan laskeutuu tällä kertaa jotakuinkin summanmutikassa valittu teos (taas), joka ainakin nimensä puolesta jättää yhtä paljon arvailujen varaan sisältönsä puolesta kuin taannoinen pelihistorian merkkiteos My Boyfriend. Kiitos jälkimmäisen, ennakko-odotukset Fässhön Disainarin suhteen olivat jokseenkin yhtä skeptiset kuin Matti Vanhasen rock-mallisto H&M:lle, mutta lo and behold, tällä kertaa anka suorastaan lensi per… pyrstölleen hämmästyksestä, kun luvassa ei ollutkaan pelkkää tuskaa, hikeä ja elämänilon laskua. Mitä, näennäisen tyhjänpäiväinen, näennäisen tytöille suunnattu peli, jota ei ole toteutettu näennäisen viiden euron kokonaisbudjetilla? Jonka pelisuunnitteluun on oikeasti panostettu niin teknisesti kuin sisällöllisesti? Jota on… itse asiassa aika hauska pelata? MITÄ TÄMÄ ON

Vaikka tietysti on kuin feministifannin härnäystä Victoria’s Secretin alusvaatekatalogilla kutsua vaatteisiin ja muotisuunnitteluun keskittyvää peliä heti kättelyssä ”tyttöpeliksi” (amg mailmalla kaikki muodin isot nimet ovat miehiä, murtaudu ulos stereotypioittesi kolhosta vankilasta sinä vääräuskoinen), ollaanpa hetki realistisia ja mietitään mikä tämänkaltaisten teosten oikea kohderyhmä on, ja kuinka kunnianhimoisia myyntilukuja sillä ollaan tässä tapauksessa ylipäätään tavoittelemassa – varsinkin kun DS-leiristä löytyy toinen toistaan luokattomampia rykäisyjä ihan kummallekin sukupuolelle, ja vähän sille kolmannellekin. Näistä lähtöasetelmista huolimatta Fashion Designer: High Fashion yllättää äkkiä omalla ennakkoluulottomuudellaan: jo ensimmäisten 15 minuutin sisällä käy vahvasti ilmi että Panostaminen™ on päivän sana, ja tämä sana jättää ankan hurmioon kuin paraskin uskovainen. Tulkaa tänne, rätit ja rievut! Pyhä päärmeenkääntäjä olkoon tästä lähtien toinen nimeni!

DSC09993

DSC09995

Konsepti on yksinkertainen: alussa pelaajan annetaan valita ”uramoodissa” neljästä muotisuunnittelijan apurista, joilla on jokaisella omat vahvuutensa ja vaikeustasonsa. 20 missiota kattava tarinankaari tarjoaa niin yksittäisiä tehtäviä kuin yleisemmän, löyhän juonen: muotimaailmassa KUOHUU, sillä uusin trendien trendi, muotiblogaajien märkä uni ja yleinen kassamagneetti on pukeutua päästä varpaisiin… harmaaseen. Koska harmaa on kovin ankea ja tylsä väri (puhumattakaan siitä, että kyseessä on oikeasti sala_liitto kulujen kutistamiseksi, ”harmaa kangas maksaa vähemmän joten tehdäänpä kaikki vaatteet siitä, HA HA HA”), päättää pelaajan pieni jättirättipuoti pistää näin kyseenalaiselle liikkeelle kapuloita rattaisiin sekä palauttaa värit takaisin katukuvaan. Yksi jos toinen potentiaalinen asiakas harhautuu siis luoksesi mukanaan tehtävänanto, jonka toteutuksessa väripaletti paukkuu ja kankaat …no, laskeutuvat kivasti. Vaikka pääpaino on ymmärrettävästi vaatteissa, löytyy joukosta myös mm. joulusukan valmistusta ja moonlightaamista nallekirurgina. Eriskummallisin vastaan tullut haaste lienee ollut supersankariasu, viittoineen päivineen.

Hämmästyttävää kyllä, itse pelilliset elementit ovat varsin toimivia kun kunnon toimintaan päästään käsiksi. Suunnitteluvaiheessa valitaan asun osat ja niille sopivat kankaat, ja assistentistasi riippuen heittävät nämä kommenttia esimerkiksi yhteensopimattomista osista tai värivalinnoista. Koska FD:n on kuitenkin toteuttanut värisokea laama eli suomeksi sanottuna suurin osa tarjotuista kankaista on jotain akselilla Picasson oksennus – Bilteman tapetti, ei hahmosi sisäistä ääntä tarvitse liian orjallisesti kuunnella, sillä aika karmeuksia on luvassa joka tapauksessa. Suunnitteluvaiheella on kuitenkin selkeästi se funktio, että valitsemasi mallit vaikuttavat ompeluvaiheessa kokoamiesi palasten muotoon ja toteutustapoihin. Tässä FD nimittäin yllätti ehkä kaikista eniten: tässä pelissähän ommellaan vaatteita ihan oikeasti, millä tarkoitan tietenkin sitä, että toteutusvaiheet eivät rajoitu vain ”vedä styluksella viiva tosta tohon, ja uusi haute couture -mekko on valmis” tason räkäisyihin, kuten jotakuinkin oletin.

DSC09996

DSC09998

Tekemistä nimittäin riittää: ensin leikataan, sitten käännetään päärmeet, sitten silitetään, sitten ommellaan koneella, sitten käsin, sitten käännetään ja silitetään ja käännetään ja silitetään ja ommellaan hieman lisää. Mutkien vetämistä suoriksi ei tietenkään täysin vältetä (mm. koristeet kohtaavat useimmiten maagisen kuumaliimakohtalon, wat wat), mutta on pakko nostaa hattua pelille joka pakottaa pelaajansa sekä orjallisesti silittämään jokaisen työvaiheen jälkeen että käymään läpi lähes vaihe vaiheelta hansikkaiden ompelemisen. Koska homman monotonisuus iskee peliin ennemmin tai myöhemmin, on mukaan ympätty myös sivujuoni terrorisminhimoisista ötököistä, joita pelaaja joutuu sivutöikseen läimimään pois kankaan kimpusta mitä eriskummallisimmilla tavoilla. Kämmivaraa on rajallisesti ja kello tikittää, joten liiallisille virheille ei anneta loputtomasti armoa. Lopussa suoritus arvostellaan niin ajan, designin kuin toteutuksensa puolesta, ja luomuksestaan voi ottaa kuvan mallin päällä, joten aikaansaannoksia voi esitellä ylpeänä jälkikäteen vaikka kavereille.

Yksinkertaisimmillaan voikin sanoa, että Fashion Designerissa palkitsevinta on tajuta pelaavansa oikeaa peliä eikä läpinäkyvää rahastussimulaattoria. Jopa äänimaailma on mielenkiintoinen, muutenkin kuin tyyliin ”oho, pitäis joku sfx tähän saada, mitäs tehdään, no pierase ämpäriin eiköhän se käy”: hahmot elehtivät simppeleillä ”yeah!” ja ”euaagh” äännähdyksillä, välineet sihisevät, saksattavat ja naksuvat, ja apajille pyrkivillä ötököillä on jopa omat tunnusmusiikkinsa ja pahaenteiset surrurrur-äänensä, joista tietää jo kaukaa että luvassa on tunkeilijoita. Grafiikkapuoli on toteutettu toimivalla reseptillä; hahmot ja taustat ovat persoonallisia ja värikkäitä, eikä 3D:tä viljellä ympäriinsä sokeasti kuin jumalan ilosanomaa kohdissa joihin se ei sovi. Peli pyrkii tarjoamaan pelaajalleen mielekästä tekemistä vaihtelevilla missioilla ja vähä vähältä hankaloituvilla toteutuksilla, ja hyvistä suorituksista saa avattua ylimääräisiä kankaita sekä malleja. Kuten todettua, ikävä kyllä suuri osa kuoseista on hämmentävän rumia ja touhu alkaa väistämättä toistamaan itseään pidemmän päälle, mutta yrityksestä silti a++.

mitään hajua mikä tämä palanen on

mitään hajua mikä tämä palanen on

... mutta hyvin meni siitä huolimatta!

... mutta hyvin meni siitä huolimatta!

Fashion Designer: High Fashion ei nimittäin lähde alkutekijöiltään vähättelemään kohderyhmäänsä, vaikka olisi varmasti paljon helpompaa lätkiä kasaan jotain huomattavasti keskitasoisempaakin skeidaa. Tämänkaltaiset pelit tuskin myyvät miljoonittain, ja vaikka ”sarjan” edellinen osa menestyikin ilmeisesti tarpeeksi hyvin saadakseen jatkoa, olen aika yllättynyt jos tuotantotiimistä löytyy ketään jolle JUURI TÄMÄ NIMIKE on palavan inspiraation ja sydänveren ruumiillistuma. Siinä missä joku My Boyfriendin kaltainen tekele riittää ehkä korkeintaan muistutukseksi siitä miksi geneeriset lähiöt tulisi räjäyttää maan tasalle, onnistuu Fashion Designer hetkellisesti tartuttamaan itse ompelun kutkuttavan innostuksen pelaajaan. Se, motivoiko tämä loppupeleissä ketään oikeasti kokeilemaan hanskojen ompelua, jää kuitenkin nähtäväksi.

punk lolyda?

punk lolyda?

...

...

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: